Tutkimukset ja julkaisut
Taitoliitto tuottaa alan tutkimustietoa ja julkaisee siitä ajankohtaisia raportteja.
Kästyöalan suhdanne ja toimialaraportti 2017
– Käsityöalalla vahvat suhdanneodotukset
Käsityöalalla uskotaan tulevaisuuteen, mikä näkyy alan yrittäjien hyvin myönteisinä suhdanneodotuksina. Uutta kasvua voidaan hakea kansainvälisiltä markkinoilta ja digitaalista toimintaympäristöä hyödyntämällä, ilmenee Taitoliiton tuoreesta Käsityö- alan suhdanne- ja toimialaraportista.
Käsityöalan liikevaihdon kasvu on nopeutunut. Noin 44 prosenttia Taitoliiton vuoden 2017 kyselyihin osallistuneista yrityksistä ilmoitti helmikuussa, että niiden liikevaihto on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Liikevaihdon pienenemisestä kertoi enää vain 21 prosenttia. Vielä pari vuotta sitten enemmistö kertoi liikevaihdon supistumisesta.
Kannattavuuden paranemisesta ilmoitti 37 prosenttia ja heikkenemisestä 21 prosenttia, joten kannattavuuden kehitystä kuvaava saldoluku oli plus 16 prosenttia. Tämä osoittaa keskimääräisen kannattavuuden kohentuneen käsityöaloilla. Toteutunut kehitys johtuu siitä, että tuotantokustannukset ovat nousseet toimialaryhmässä kuluneen vuoden aikana hitaammin kuin liikevaihto.
Alan yritysten optimismi näkyy suhdanneodotuksissa, sillä vuoden 2017 kyselyihin vastanneista yrityksistä joka toinen arvelee yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden aikana. Usko tulevaisuuteen vahvistuu käsityöaloilla selvästi edelleen, kun yleisiä kysyntä- ja suhdannenäkymiä tarkastellaan kolmen vuoden perspektiivillä.
Yritysten henkilöstömääriin hyvät suhdanneodotukset eivät heijastu, sillä lähes 90 prosenttia yrityksistä ilmoitti henkilöstömääränsä pysyneen ennallaan vuonna 2016. Myös henkilöstöään vähentäneiden yritysten määrä on pieni. Tämä on seurausta siitä, että monet kyselyihin osallistuneista yrityksistä oli yksinyrittäjiä, joilla ei ole lainkaan tarvetta työllistää.
Käsityön harrastaminen Suomessa -kyselytutkimus 2016
Taitoliitto teetti laajan käsityön harrastamiseen paneutuvan kuluttajakyselyn, joka suunnattiin yli 18-vuotiaille vastaajille. Kyselyn tulokset kertovat käsityön merkityksestä ihmisille sekä harrastuksen laajuudesta:
- Neljännes 36–65-vuotiaista suomalaisista tekee käsitöitä, nikkaroi tai rakentelee viikoittain.
- Neulonta ja virkkaus ovat suosituimpia käsitöitä harrastavien naisten piirissä.
- Miehet harrastavat nikkarointia, puutöitä, kunnostusta, rakentelua sekä tekevät pienoismalleja.
- Aktiiviharrastajat osallistuvat monenlaisiin tapahtumiin sekä tekevät käsitöitä myös lahjoiksi tai myyntiin. Suomalaiset 36–65-vuotiaat käsitöitä harrastavat naiset käyttivät vuonna 2015 rahaa käsityöharrastukseensa noin 300 euroa. Aktiiviharrastajilla rahaa kului noin 450 euroa vuodessa.
Rentoutuminen ja näkyvien tulosten aikaansaaminen ovat tärkeimmät syyt tehdä käsitöitä. Käsityökursseilla tärkeäksi osallistumismotiiviksi sanottiin taidon oppimisen ohella myös yhdessä tekemisestä tuleva hyvä olo. Erityisesti nuoremmille, 15–35-vuotiaille, vastaajille käsityön rentouttava vaikutus ja itsensä toteuttaminen olivat tärkeitä harrastuksen kannalta.
• Käsityöalan suhdanne- ja toimialaraportti 2016
Raportti käsityöalan yrityksistä, yritysprofiilista, markkinoista kasvuyrittäjyydestä ja lähiajan suhdanneodotuksista.
- Suomessa toimi Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen mukaan noin 7 220 alle kymmenen henkilöä työllistävää käsityöalojen yritystä vuonna 2014. Yritykset työllistivät suoraan noin 9 400 henkilöä ja niiden liikevaihto oli 1,23 miljardia euroa. Vuositilastojen ulkopuolelle jääneet sivutoimiset yrittäjät kasvattavat yritysten kokonaismäärä noin 1 200 yrityksellä ja toimialan suoraa työllisyysvaikutusta noin 100-200 henkilöllä.
- Käsityöalojen yritysten ja työllisyyden määrä on vähentynyt jatkuvasti 2000-luvulla.
- Käsityöalan yrityksissä liikevaihto väheni nimellisesti keskimäärin 4,2 ja reaalisesti 9,1 prosenttia vuosina 2011-14.
- Alan vaikutukset kansantalouden kokonaistyöllisyyteen ovat silti lähes 16 000 henkilötyövuotta, kun välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla otetaan huomioon.
- 75 prosenttia yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna.
- Käsityöalalle on tunnusomaista myös suuri sivutoimisten ja osa-aikaisten yrittäjien määrä. Keskimäärin yli 40 prosenttia Tilastokeskuksen yritysten vuositilastoihin sisältyneistä käsityöalojen yrityksistä oli sivutoimisia vuonna 2014.
- liikevaihdon kasvu on ollut vaisua myös vuosina 2014-15 ja kannattavuus on heikentynyt.
- Käsityöalojen yrittäjät suhtautuvat silti myönteisesti tulevaisuuteen, sillä 35 prosenttia alan yrittäjäkyselyihin vastanneista arveli yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden (2015-16) aikana ja vain 21 katsoi näkymien heikkenevän. Loppuosa oli sitä mieltä, että kysyntä- ja suhdannenäkymät pysyvät suurin piirtein ennallaan. Optimismi lisääntyy käsityöaloilla, kun yleisiä talousnäkymiä tarkastellaan kolmen vuoden perspektiivillä. Silloin miltei 60 prosenttia ala yrittäjistä odottaa yleisen taloustilanteen paranemista.
- Taito ry:n yrittäjäkyselyjen mukaan käsityöalan yritysten tärkeimmät menestystekijät ovat yhteydessä korkeaan laatuun ja sen valvontaan, yrittäjän omaan persoonaan ja yrityksen kykyyn erottautua kilpailijoista. Seuraavilla sijoilla ovat kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys sekä muotoiluosaaminen eli design.
- Käsityöalan yritysten myynnin ja markkinoinnin kehittämistarpeet liittyvät yrittäjäkyselyjen mukaan usein digitaaliseen ympäristöön, kuten sosiaalisen median hyödyntämiseen, yrityksen verkkosivuihin sekä verkkokaupan toteuttamiseen.
- Monet käsityöalojen yrittäjät kokevat erityisesti arvonlisäveron liian korkeaksi, sillä kysymys on työn verottamisesta markkinoilla, joilla tuotteiden pääasialliset ostajat (kuluttajat) eivät voi vähentää ostoihin liittyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Myös yrittäjien tuloverotukseen toivotaan kevennyksiä.
- Käsityöalojen yrittäjät näkivät epäkohtia markkinaehtoisessa pankkien yritysrahoituksessa, mutta myös julkinen yritysrahoitus- ja yritystukijärjestelmä kaipaisi Taito ry:n yrittäjäkyselyjen mukaan kehittämistä.